Työhyvinvoinnin johtaminen

Mitä on työhyvinvointi?

Työterveyslaitoksen mukaan, työhyvinvointi syntyy arjessa ja se kohdistuu esimerkiksi henkilöstöön, työympäristöön, työyhteisöön, työprosesseihin tai johtamiseen. Työhyvinvointi edellyttää, että työ on

• turvallista, terveellistä ja tuottavaa
• mielekästä, palkitsevaa ja elämänhallintaa tukevaa
• omaa osaamista vastaavaa ja hyvin johdettua

Hyvä työilmapiiri parantaa työpaikan tuottavuutta, voittoa, mainetta sekä asiakastyytyväisyyttä. Siispä on tärkeä keskittyä ja investoida työpaikan ilmapiirin sekä hyvinvointiin. Hyvinvointi työssä antaa tekijälle merkityksellisyyden tunnetta, ja se lisää jaksamista. Panostamalla työhyvinvointiin pidennetään työntekijän työuraa ja vähennetään henkilöstön vaihtuvuutta, ja sillä on myös ehkäisevä vaikutus tapaturmiin ja sairauspoissaoloihin. Työhyvinvointia voidaan seurata erilaisilla mittareilla, kuten esimerkiksi työilmapiirikyselyillä, kehityskeskusteluilla ja sairauspoissaolojen seurannalla.

Työhyvinvoinnin suurimpia tekijöitä on toimiva ja luotettava työtiimi. Huono ilmapiiri työpaikalla lisää kuormitusta työntekijälle ja heikentää työtehoa. Se lisää riskiä sairastua masennukseen ja uniongelmiin, sairauspoissaolot lisääntyvät sekä työkyvyttömyyden riski kasvaa. Yksi suurimpia myrkyllisen ilmapiirin merkeistä on puhumattomuus. Huonoa työilmapiiriä lietsovat myös juoruilu, selän takana puhuminen, syyttely, syrjintä, huono vuorovaikutus sekä huono johtaminen. Huonolla työilmapiirillä työnteosta tulee pelkkää suoriutumista ja selviytymistä, työnteosta kuitenkin pitäisi nauttia. Joka työpäivä töihin pitäisi saapua sekä lähteä hyvällä mielellä. Avoimella keskustelulla luodaan suhteita ja se auttaa kasvattamaan positiivisemman asenteen työpaikalle ja työntekijöiden välille.

Hyvinvoiva työntekijä

• on motivoitunut ja vastuuntuntoinen
• pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan
• kehittää osaamistaan
• tuntee työnsä tavoitteet
• saa palautetta työstään
• kokee itsensä tarpeelliseksi
• kokee työssään riittävästi sekä itsenäisyyttä että yhteenkuuluvuutta
• onnistuu ja innostuu työssään, kokee työn imua

Hyvä työkyky tukee työhyvinvointia

Työkyky tarkoittaa työntekijän edellytysten sekä tehtävän asettamien vaatimusten ja mahdollisuuksien tasapainoa. Työkykyyn vaikuttavat: terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio, johtaminen, työyhteisö ja työolot, yhteiskunta ja lähiyhteisö. (Työterveyslaitos, n.d.)

Hyvinvoivassa työyhteisössä:

• kunnioitetaan ja arvostetaan kaikkia
• ollaan avoimia ja luotetaan
• innostetaan ja kannustetaan
• puhalletaan yhteen hiileen
• annetaan myönteistä ja rakentavaa palautetta
• huolehditaan, että toiminnassa on selkeät tavoitteet
• pidetään työmäärä ja kuormittavuus aisoissa
• huolehditaan osaamisesta ja ammattitaidosta
• uskalletaan puhua ongelmista ja tehdä ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi
• säilytetään toimintakyky muutostilanteissa
• huolehditaan hyvistä yhteistyötaidoista

Kuva: Markus Spiske palvelusta Pexels

Työhyvinvointia tehdään yhdessä

Työhyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työympäristö on turvallinen, siellä edellytetään hyvää johtamista ja työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti. Työntekijällä on vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä.

Viisi keinoa parantaa työhyvinvointia

1. Työhyvinvointi asetettava strategiseksi tavoitteeksi

Tärkeintä on perustaa koko organisaation kehittäminen työhyvinvoinnin ympärille. Työhyvinvointia kannattaa miettiä yhdessä työntekijöiden kanssa - mistä tekijöistä jaksaminen koostuu ruohonjuuritasolla.

Työhyvinvointiin panostaminen tuottaa myös yhteiskunnan tasolla suuret säästöt. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelman mukaan menetetyn työpanoksen kustannukset ovat Suomessa joka vuosi peräti 24 miljardia euroa.

2. Tue taukoja: yhteiset lounastauot auttavat jaksamaan

Esimerkiksi selkeät tauot ovat tärkeitä työpäivän lomassa. Päivittäisten taukojen aikana mieli virkistyy, ja työkavereiden kanssa voi vaihtaa kuulumisia ja tarjota palautetta työstä. Työnantaja voi kannustaa lounastauon pitämiseen tarjoamalla lounasseteleitä. Monipuolinen ja virkistävä lounas tulee täten varmemmin syötyä ulkona työkavereiden kanssa.

3. Panosta yhteisöllisyyteen ja tiimityöhön

Työntekijälle on tärkeää, että omalla työllä ja työpanoksella on merkitystä. Työtaakka kevenee, kun omaa työtä osaa arvostaa. Lisäksi yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen lisäävät hyvinvointia. Työhyvinvoinnin kannalta onnistuneimpia työpaikkoja ovat ne, jotka näkevät henkilöstön koko organisaation tärkeimpänä voimavarana. Näihin työpaikkoihin on myös paljon halukkaita työntekijöitä.

4. Tue myös vapaa-aikaa ja tarjoa virikkeitä

Ajatukset pitää saada irti työstä säännöllisesti. Liikunta ja erilaiset kulttuuritapahtumat, kuten konsertit ja elokuvat ovat hyviä keinoja irrottaa katse tietokoneen ruudulta tai lepuuttaa kroppaa raskaan työpäivän jälkeen. Istahda salin pehmeään penkkiin ja anna tarinan ja musiikin viedä ajatukset mennessään.

Työnantaja voi tarjota työntekijöilleen vaikkapa kulttuuri- ja liikuntaseteleitä, jotka madaltavat kynnystä osallistua tapahtumiin tai tutustua uuteen liikuntalajiin.

5. Järjestele työtehtävät ja anna positiivista palautetta

Työhyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi myös työn järjestely, turhien rutiinien poistaminen sekä positiivisten asioiden löytäminen työstä. Työnantaja voi merkittävästi vaikuttaa siihen, miten päivittäiset rutiinit hoidetaan työpaikoilla ja minkälaista palautetta työpaikoilla annetaan.

Muita hyviä keinoja; ennakoi ongelmia, satsaa pitkiin työsuhteisiin, kiinnitä huomio esimiestyöhön, tue jatkuvaa oppimista, selkeytä tavoitteet, sitouta henkilöstö hyvinvointityöhön, tarjoa mahdollisuus keskittymiseen, rakenna luottamusta sekä tunnista henkilöstön motivaatio. (Edenred, n.d)

Lähteet:

Aava.fi, (2020) Huono työilmapiiri - Mitä voin tehdä ja miten työterveys auttaa  https://www.aava.fi/artikkeli/huono-tyoilmapiiri-mita-voin-tehda-ja-miten-tyoterveys-auttaa 

Easel training, Louhi-Lehtiö M. (2017) Huono ilmapiiri työpaikalla syntyy yleensä vähän vahingossa  https://www.easeltraining.fi/hyva-vuorovaikutuskulttuuri-pitaa-yhdessa-tehda-huono-syntyy-itsekseen/

Edenred, Pidä huolta työntekijöistä - Asiantuntijan 5 vinkkiä työhyvinvoinnin edistämiseen  https://edenred.fi/fi/blog/pida-huolta-tyontekijoista-asiantuntijan-5-vinkkia-tyohyvinvoinnin-edistamiseen/ 

Rissanen V. (2015) Näin parannat työpaikan hyvinvointia, Helsingin Sanomat  https://www.hs.fi/ura/art-2000002848431.html

Sivista (2021) Viisi nostoa työhyvinvoinnin johtamisesta - työhyvinvointi on jatkuva osa työn arkea https://www.sivista.fi/blogi/viisi-nostoa-tyohyvinvoinnin-johtamisesta-tyohyvinvointi-on-jatkuva-osa-tyon-arkea

Sosiaali- ja terveysministeriö, Työhyvinvointi   https://stm.fi/tyohyvinvointi

Terveystalo, Työhyvinvointi lisää motivaatiota ja tuottavuutta  https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Tyoterveyden-yleiset-kasitteet-ja-kaytannot/Tyohyvinvointi-lisaa-motivaatiota-ja-tuottavuutta/

Työterveyskeskus, Työhyvinvoinnin portaat  https://ttk.fi/koulutukset/tilaa_koulutus_tyopaikalle/tyohyvinvoinnin_portaat#4f444a5f

Työterveyslaitos, Työhyvinvointi on yhteinen asia  https://www.ttl.fi/perehdytys-tyohyvinvointiin-tyoterveyteen-ja-tyoturvallisuuteen/tyohyvinvointi-yhteinen-asia/